torstai 8. maaliskuuta 2012

Jatko 2 alkaa alusta

Sisun kanssa käydään kertauksen vuoksi Jatko 2 uudestaan. Tää on ihan harkittu ja perusteltu ratkaisu.

Eka kerta jäi välistä, kun nyt on ollut liikenteessä kennelyskää. Eilen mentiin jo hallille, koska en voi iän kaiken vältellä ja pelätä tautia, joka on aluksi pitkäänkin oireeton. Ollaan kuitenkin varovaisia, mutta kyllä se kennelyskä tulee jos on tullakseen. Onneksi Sisu on kuitenkin perusterve.

Itsenäisesti harjoiteltiin keppejä niin, että joka kohdassa on verkot. Tää menee Sisulta hyvin, mutta toisaalta ihan hyvä palata välillä taaksepäin harjoituksissa. Nyt saatiin keppeihin vauhtia, kun Sisun ei tarvitse niin keskittyä katsomaan, mistä välistä juoksee.

Itsenäisenä myös paikallaolo ennen esteen suorituslupaa. Tää teettää nyt hommia! Siis mitä tuo koira lähtee hiippailemaan perään? Tähän vaan treeniä, pitää palata palkkaamaan pari kertaa ja sit antaa lupa lähteä esteelle. En uskalla kovin jämäkästi sanoa, kun sit joko karjasen suhteettoman kovaa ja säikytän ton koiran tai sit paineistan ja syön sen motivaatiota.

Itsenäisesti keinua. Hyvin tarjoaa ylösmenokontakteja ja odottaa käskyä. Keinu pitää kuitenkin tehdä namilla ja valjaissa. Näissä treeneissä tein niin, että keinua ei kukaan pitänyt. Namitin Sisua koko kiipeemisen ajan, pysäytin valjaista puoleenväliin ja namitin, odotettiin että keinu laskee alas, sit hallittu alastulo namin kera kontaktille ja namialustalla vielä nami. Hirmu epävarmaa on. Koitan nyt tsempata Sisua kovasti, jospa reipastuisi.

Itsenäisenä kepeille lähtöä (2 keppiä). Tää ei joko oikein auennut mulle tai sit tässä ei ollut ongelmaa. Tasan yksi väli, jossa verkko. Sinne sujahti ja palkka päälle. Sini ei tajuu.

Itsenäisenä takaakiertoja aidalla. Kiertää hyvin mut jos käsiohjaus on huono, niin Sisu tulee takas samaa reittiä kuin mistä meni.

Itsenäisenä puomia. Ylösmenokontakti juoksukontaktina. Alastulokontakti on edelleenkin se vaikea. Otin valjaisiin lyhyelle hihnalle ja stoppasin 2-on-2-offiin. Lopussa namialusta. Ilmeisesti 'koske'-käskyä saa alkaa rääkymään jo hyvissä ajoin, suunnilleen silloin kun ollaan puomin yläosan lopussa. Valjaista tukemalla pysähtyy oikein, löysemmällä hihnalla pudottaa takapään kontaktilta pois. Tahaton "No höh!" saa koiran kiipeämään perse edellä puomia takaisin. :D

Ohjattuna harjoituksena radanpätkää. L-putki vasemmalle, suoraan muurille, muurin kanssa suunnilleen samassa linjassa rinnakkain kaksi aitaa. Viimeisen aidan kohdalla 90 asteen kulmassa 2 aitaa, eli tuli vähän niin kuin kehän mallinen rata (edelleen se piirrosohjelma olis hyvä).

Musta putki ei tuottanut tällä kertaa ongelmia. Otettiin vain vauhdeista lähtöjä ilman mitään paikkoja tai odottamisia. Muuri onnistuu, yhdenkö kerran ohitti, oisko ollut huono käsiohjaus. Muuri ja 2 seuraavaa aitaa olisi tarkoitus mennä valssaten. Valssit onnistui multa ihan yllättävän hyvin, eli ei menneet jalat solmuun. Mutta silti oon liian hidas ja juoksen esteitä päin. Mun pitää ottaa Sisu paremmin haltuun ('tässä!') ja todella tässä kohtaa olis saanut olla enemmän vauhtia, Sisu oli niin nopee! Tokalle aidalle koira olis pitänyt vaan heittää, mä saatan sitä liikaa ja juoksen melkein esteeseen kiinni, mites se koira sen sillon hyppää kun yks seisoo edessä.. Sen jälkeen vaan koira mukaan ja eteenlähetys kahden viimeisen aidan yli namialustalle.

Kokeiltiin eteenlähetyksiä irtona ennen radanpätkää. Sisu teki pari kertaa sen, että hyppäs ekan aidan ja kiersi toisen takaa namialustalle. Senkin liero! :D Kouluttajana tällä kurssilla oleva Eija piti sit namialustaa vähän hollilla, niin ettei Sisu pääse pöllimään nameja, ja menihän se sit oikein.

Eli mitä tästä opimme:
- kyllä se irtoaa
- ei tartte oottaa joka esteellä koiraa, se on nopeampi kuin ohjaaja
- ohjaaja vois keskittyä omaan tekemiseensä eikä kytätä koiraa, ohjaus unohtuu kun pitää jäädä vahtimaan

On se kyllä hyvä, että uusitaan tää Jatko 2. Nyt jo suunnilleen tiedän mitä tuleman pitää, ja olen sen vuoksi itsevarmempi. Saan lisävarmennettua asioita, jotka mä jo teoriassa tajuan mutta käytäntö puuttuu. Kun mun ei tartte niin hirveesti keskittyä asioiden tajuamiseen, jää aikaa tekemiseen ja koiran tsemppaamiseen. Muahan suuresti ottaa pannuun, jos en onnistu tai tajua tyyliin heti. Se heijastuu heti koiraan. En minäkään itteni kanssa tekis hommia sillon! Kaiken kaikkiaan nyt on hyvä fiilis. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti