tiistai 17. tammikuuta 2012

Jatko II -kurssin viimeinen kerta

Viimeisellä kerralla käytiin leikkimielinen möllikisa kurssilaisten kesken. Rata oli ihan kiva, sisälsi aitoja, pussin, A:n, putkia, puomin ja muurin. En osannut ohjata Sisua niin kuin rataantutustumisessa suunnittelin. Jotenkin kun vauhtia tulee lisää niin suunnitelmallisuus katoaa. Alussa menin jo ihan sekaisin, kun Sisu ei suostunut jäämään istumaan ekan esteen taakse odottamaan sen lähtövuoroa vaan se hiipi koko ajan eteenpäin ja ylitti kuonolla ekan aidan siivekkeen. Virallisissa kisoissa aika olis alkanut jo juoksemaan siitä.

En tajua mitä voin tehdä tuolle kun se ei jää paikalleen. Mulla nousee ihan kauhee tuskastumisraivo pintaan ku ei voi kuunnella noin yksinkertasessa asiassa. Sisu on toisaalta niin herkkä että ei sille voi siitä ärähtää ku se lopettaa tekemisen sit kokonaan. Sillonkin kun se lähtee hiihtelee mun perään, se tulee sellasella "sorisori" -ilmeellä korvat niskassa.

Sit kun vihdoin viimein päästiin vauhtiin niin ekalla radalla se suorittikin ihan oikein kolme aitaa, pussin, aidan ja A:n. Tässä mä ohjasin eri lailla kuin suunnittelin ja osin sen takia tää osa radasta meni ihan pieleen. Sisu tuli A:lta 2-on-2-offiin mutta eteni ennen kun sai luvan. Sit mä en enää tiennyt mitä olisin tehnyt, joten Sisu tarjos A:ta uudestaan. Ja 2-on-2-offia uudestaan. Ja tuli alas uudestaan. Tässä vaiheessa mä jo levitin käteni ja huusin ohjeita Jennyltä ja Siniltä, että mitä mä nyt tässä teen ku tuo venkula tarjoo kaikkee mahollista ja nyt mä oon ihan sekasin? Sini sano että jatkat nyt vaan eteenpäin ja näin siis toimittiin.

Pari aitaa väärältä puolelta ohjaten (suunnittelin valssaavani aidan ja A:n välissä ja ohjaavani A:n oikealta puolelta vaan ohjasinkin vasemmalta), sen takia putkelle tuli takaaleikkaus eikä Sisu sillä lailla sinne putkeen mene. Puomi toimi tosi hyvin, alastulokontakti oli just sellanen ku pitääkin. Taas koitin tyhmä ohjata putkeen takaaleikkauksella, ja ei onnistu. Sit ymmärsin ohjata sisäkautta ja sit uppos. Sen jälkeen muuri, A ja loppusuoran pari aitaa. Nyt A toimi paremmin kun ei tullut mitään sekoilua sinne alastulokontaktille. Loppusuoralla Sisu alkaa himmailla, se ei juokse niin täysiä kuin mitä se vois (siis jos tuo nyt juoksee ikinä täysiä).

Pikku tauon jälkeen sama rata uusiks. Toinen kerta oli jo sujuvampi ja vauhdikkaampi. Ei tullut sitä alkupuljausta sen suhteen, että saako sieltä paikalta lähteä hiippailemaan perään vai ei. Mun pitää nähtävästi vaan riittävän jämäkästi käskeä odottamaan. Tää on vaikea, koska mun on varsinkin vähän jännittyneessä mielentilassa hankala löytää sitä oikeeta äänenvoimakkuutta, millä tota koiraa käsketään. On liiankin tuoreessa muistissa se meijän ensimmäinen ja viimeinen tokokisa ja se liikkeestä MAAHAN!!!!meno. :D

Sisu lähti tosi hyvin liikkeelle mutta päättikin tokan aidan jälkeen, että seuraava este on muuten A. Mä jäin jotenkin ihan öö aapiselle kattomaan että ai jaa, sinne meni. Sisu oli jo A:n harjalla kun mä sain sanottua että "joo terve." Eihän Sisu tee ikinä tollein kun ei sillä pitäs riittää pokka lähteä musta kovin kauas. Täh. No, pyysin takas ja jatkettiin rataa siitä mistä piti. Tällä kertaa ohjasin A:n oikealta puolelta niinku suunnittelin, ja sen vuoksi putkellekaan ei tullut takaaleikkausta, ja toimi tosi hyvin. En tainnut enää muistaa ohjata toiselle putkelle sisäkautta, miksi tollasta muistaisin, joten ei se onnistunut ekalla. Korjaus ja kauhee tsemppi ja käsien taputtaminen, niin onnistuihan se putkikin. Loppurata meni ihan ok, ohjasin A:n vasemmalta puolelta niinkuin pitikin, ja loppusuoran aidat oli taas perus himmausta.

Meidän kurssilaisista nopeimmat tais olla Anna ja Noita, sit oliko Mona ja Raksu, Kiia ja Lootus, Sanni ja Lissu ja me tapamme mukaan Sisun kanssa viimeisinä. Jonkun täytyy asettaa rima riittävän alas, että se on sit mukava muiden ylittää. :D

Siniltä saadun palautteen perusteella Sisu on saanut tosi paljon estevarmuutta ja reipastunut tosi kovasti tän kurssin aikana varsinkin putkien ja keinun suhteen. Sini kysyi, että meinataanko jatkaa ja mihin ryhmään meinataan hakea. Mä sanoin, että varmaankin tähän samaan ryhmään, kun ei pystytä treenaamaan kuin se kerta viikossa (Sisulla ei pysy mielenkiinto) ja edistyneemmät ryhmät vaatis useempia treenejä viikossa. Sanoin, että voisinhan mä tulla yksin hallille harjoittelemaan ohjauksia mutta en saa vaan aikaseks lähdettyä töiden jälkeen ilman koiraa Killerille asti. Sisu on kuitenkin jo 6-vuotias, ja tällä meidän treenitahdilla se ei ehdi virallisiin kisoihin välttämättä ikinä, joten mulla ei ole mikään kiire saada sitä edistyneempään ryhmään. Olkoot harjoittelu- ja harrastelukappale, koska tää laji on meille kummallekin uusi. Näkisin, että Jatko II -kurssin kertaamalla päästään edistymään joka tapauksessa, sillä kurssi on nyt tuttu mutta kaikki asiat ei ihan hanskassa. Sisu tarvitsee paljon onnistumisia, ja niitä ei välttämättä haastavammassa ryhmässä riittävästi tulisi. Lisäksi ohjaaja on niin töppö, ettei kertaus tee pahaa siihenkään suuntaan. Sini oli sitä mieltä, että tää on varmasti ihan järkevä ratkaisu.

Joten nyt käydään helmikuun loppuun asti itsenäisesti treenaamassa samaan aikaan kuin ohjatutkin treenit oli, ja sit jännätään saadaanko uudelleen paikka Jatko II -ryhmästä.

tiistai 10. tammikuuta 2012

Kontaktien hiontaa

Viime kerralla keskityttiin kontakteihin. Harjoituksena oli ohjauksellisesti suht helppo rata, jossa oli aitoja, putki, kepit (Sisulle osittain verkoilla), puomi ja A.

Aluksi piti tietenkin palata palkkaamaan paikallaolosta, kun ekalla kerralla sieltä nousi ja lähti hiipimään perään.

Olin positiivisesti yllättynyt, että Sisu upposi putkeen takaaleikkauksella, hyvä Sisu!

Osana rataa kepit ei menneetkään niin hyvin, jotain urpoili, eli pitää vielä varmentaa tätä.

Puomilla juoksukontakti ylös kuten suunniteltu, alastulokontaktia joutui vähän mallaamaan. Palkkasin oikeasta suorituksesta (2-on-2-off), etenin, palasin palkkaamaan ja käskytin seuraavalle esteelle. Tällä esteellä mulla on paljon parannettavaa käskyjen suhteen. Ylösmenokontaktilla ei tarvitsisi sanoa 'koske, kiipee', vaan pelkkä 'kiipee', koska 'koske' tarkoittaa nimenomaan 2-on-2-offia, jolloin pysähdytään. Tää ei tule koirallekaan sen selkeemmäksi, jos itse käytän käskyjä epäjohdonmukaisesti. Lisäksi olen täysin unohtanut kontaktilta vapauttavan käskyn 'mene'. Tää mun pitäis aina muistaa huikata väliin, sillä sitten kun (JOS!!) edistytään, niin voin itse ottaa välimatkaa kontaktilla napottavaan koiraan, jos se lähtee liikkeelle vasta 'mene'-käskyllä.

Sit olikin radan ensimmäinen haastava kohta, aita ja heti sen edessä oikealla puolella A, eli koiran piti tehdä tiukka käännös. Mahdollisuus olis ollut tehdä tähän myös sylkkäri, mutta Sisu oli mua nopeampi, eli ei tarvinnut yrittää sitä. Ylösmeno hyvä, alastulokontaktilta tuli liian nopeasti pois. Jätin palkkaamatta ja otettiin uudelleen. Tällä kertaa käskin odottamaan, etenin ja palasin palkkaamaan. Jenny huomasi, että mä jätän Sisun kontakteille tosi epävarmasti. En ihan täysin luota siihen, että se jää kontaktille, joten itsekin etenen vähän hiipien pois Sisun luota, ja käskytys on epävarmaa. Nyt tähän reippautta lisää! Varma 'odota', ripeä parin askeleen poistuminen, paluu koiran luokse ja oikeasta suorituksesta reilu palkkaus.

A:lta suorassa linjassa aita, 90 asteen kulmassa oikealle toinen aita, 90 asteen kulmassa oikealle c-putki. Sisu toimii ihan hyvin suorissa kulmissa, ei mitään erikoisempaa kommentoitavaa. Hyvin upposi myös putkeen. Palkkasin putken jälkeen niin, että kun Sisu tuli putkesta ulos, heitin sille namin maata pitkin.

Itsenäisesti treenailtiin keppejä. Ekoissa ja viimeisissä väleissä ei ollut verkkoja, välissä oli 2, sit tyhjää ja taas 2. Kiia avusti namialustan luona siltä varalta, jos Sisu huijaiskin, vaan eipä tuo huijannut. Hyvin alkaa löytää jo oikean aloitusvälin kepeille, olin ihan ihmeissäni. Pidennettiin hieman lähetysmatkaa ja namialustan etäisyyttä. Tästä lähdetään pikkuhiljaa varmentamaan loitontamalla verkkoja, vaihtelemalla tyhjien kohtien paikkoja, lähetyskulmaa ja namialustan sijaintia.

Seuraava kerta on viimeinen ohjattu kerta, meillä on leikkimieliset möllikisat. Meidän ryhmän vuoro säilyy kalenterissa uuden jakson alkuun saakka, joten käydään pakkasten salliessa hallilla omatoimitreenaamassa. Myös muita meidän ryhmäläisiä aikoo käydä silloin, mikä on hyvä, sillä tarvitaan apukäsiä. Luulen, että taidetaan Sisun kanssa hakea uudestaan Jatko II -ryhmään. Saadaan varmennettua opittuja taitoja paremmin.

tiistai 3. tammikuuta 2012

Kaksi vasenta jalkaa..?

Maanantain treeneissä harjoiteltiin tekniikkaosuudessa slalomeita ja välistävetoja. Tekniikkaharjoitukset ei niin oo mun juttu! Voisin melkein tehdä niitä ilman koiraa ja niin, että joku joka ne harjoiteltavat asiat jo osaa, korjaa, kun teen väärin. Huomionarvoista on myös se, että mun käsiohjaus toimii paremmin silloin, kun mulla on makupaloja kädessä. Jos kädet on tyhjänä, ne ei myöskään liiku mihinkään. Tai jotain epämääräistä huitomista ja räpistelyä, mutta ei sitä kyllä ohjaukseksi voi sanoa. En oikein hahmottanut, missä teen väärin, ja veikkasinkin, että Sisu ei vaan tajua mitä mä koitan sille sanoa. Jenny teki Sisun kanssa välistävetoja, ja Sisu teki jokaisen kohdan oikein! Joten kyllä tää nyt on mun ohjauksen huonoutta. En myöskään saanut käännyttyä 180 astetta valssilla vaikka kuinka yritin mennä yksi askel ja yksi jalka kerrallaan. Tässä rupeaa näkymään se, että mulla on törkeän huono koordinaatio, juuri samasta syystä en osaa myöskään tanssia edes mitään perusaskeleita..

Meillä on ollut nyt muutama viikko taukoa juoksujen, joulun ja uudenvuoden takia. Sisun motivaatio oli nyt taas kohdillaan. Sisu ei vaan ole sellanen koira, jonka kanssa voi hinkata ja treenata monta kertaa viikossa. Kerta viikkoon on ihan sopiva määrä, jotta sen mielenkiinnon saa säilymään.

Olen tosi ylpeä siitä, miten hienosti Sisu nyt haki pimeitä putkia. Olisin ajatellut, että se on jo unohtanut ne, kun ei ehditty kuin yhdellä kerralla niitä ottaa, ja varsinkin jos putkeen meno on sille vähän vastenmielistä. Mutta ei, hyvin se niitä haki. Ei se tietenkään vielä ihan tykittämällä sinne juokse, vaan on vähän epävarma, mutta menee kuitenkin. Tällä kertaa myös mun oma mieliala oli paljon positiivisempi, ja silloin Sisukin reippaammin tekee. Pussi ei jostain syystä auennutkaan kunnolla, ja Sisu joutui vähän penkomaan sitä auki. Olisin luullut, että se peruuttaa sieltä pois, mutta koitin tsempata kovasti, ja kyllä Sisu sieltä sit pääsi pois. Kokeiltiin pari kertaa keppejä niin, että verkkoja oli suunnilleen puolet. Tää on unohtunut Sisulta. Ponkasee kesken keppejä verkottomasta välistä pois ja juoksee hakemaan namit alustalta. Sika.

Radanpätkätreeneissä viimeinen este oli pöytä, ja tästä oon ihan superylpeä, se meni niin hyvin. Sisu juoksi vauhdilla pöydälle ja pomppas sinne niin, että joutui oikein toden teolla jarruttamaan. Muutoin meillä ei vauhti päätä huimaa. Ilmeisesti olisi mahdollista suorittaa nopeamminkin, sillä Sisu voisi juosta ihan yhtä nopeasti kuin minä, mutta kun mun pitää niin paljon miettiä mitä teen jalalla, kädellä, mihin päin menen, mitä sanon jne.. että on helppoa, kun Sisu on perässävedettävä. Vähän niin kuin kaukosäätimestä painaisi 'pause' aina, kun pitää itse miettiä että mitäs sit. Sisu pysähtyy niille sijoilleen tai tulee luokse, ja odottaa ohjeita. Sit kun saa taas juonen päästä kiinni, paina 'play'. :D

Meillä on enää kaksi kertaa jäljellä Jatko II -kurssia. Seuraavalla kerralla keskitytään kontakteihin, sillä ne pitää saada kuntoon, jos haluaa mölliryhmään. Viimeinen kerta on leikkimielinen kisa. Ilmeisesti ensi kerralla tai sit viimeisellä kerralla keskustellaan siitä, mihin ryhmään kannattaa kenenkin hakea. Me Sisun kanssa joko jatketaan Jatko II -ryhmässä tai haetaan mölliryhmään, kun siellä ei tarvitse osata keinua, keppejä, rengasta. Se nyt riippuu vähän siitä, miltä ne kontaktit näyttää.

Ps.: Nyt mä olen tehnyt sen mitä moni on ehdottanut. Sisulla ei ole enää leluja kotona! Eilen illalla otin lelukopan kaappiin ja tänä aamuna jätin sille vain puristeluun kun lähdin töihin. Snift, miten mä raaskin. No, kokeillaan nyt muutama viikko ja katsotaan, vaikuttaako motivaatioon. Ihan järkeenkäypäähän se on, että jos Sisu tuo mulle leluja ja mä leikin niillä sen kanssa tasan niin kauan, että se itse menee lelun kanssa omalle paikalle, niin ei se nää mitään mieltä siinä, että yhtäkkiä mä päätänkin mitä tehtäis ja mitä siitä sais mahdollisesti palkaksi.